Alkuperäisen ohjeen mukaan matosta olisi tullut aika pieni, joten päätin lisätä pari mallikertaa. Sitten alkoivat vaikeudet... Naisen logiikalla päättelin, että lisäykset vaikuttavat suhteessa samoin kuin ensimmäisissäkin mallikerroissa. Juu ei. Reuna vain liekkosi ja liekkosi eli aina vaan oli liikaa silmukoita. Tahti oli suunnilleen 1 kerros virkkausta, 3 kerrosta purkamista :( Lopulta jouduin purkamaan melkein puolet matosta. Otti pattiin. Mutta niin sain reunan lopulta suunnilleen suoraksi ja olen ihan tyytyväinen mattoon. Sen halkaisija on 134 cm.
Kun sain maton valmiiksi (ja eteisen siivottua uutta mattoa varten :D), aloitin uuden projektin, joka ei onneksi vie kauan. Käyttämätön syreeninlila hartiahuivi saa uuden elämän ihan tavallisena helmineulekaulahuivina. Lanka on paksua, puikot 12 ja työ etenee nopeasti. Ja taas todettiin, että on hyvä oppia kätevät tekniikat heti harrastuksen alkuvaiheessa! Mullakaan ei ole puikkojen kilkuttelua takana kuin 45 vuotta ja nyt jo opin, miten langan saa jatkettua ilman hermoja raastavaa lankojen päättelyä. Jatkos ei välttämättä sovi kaikkiin töihin, mutta tässä helmineuleessa se on ihan omiaan. Ja paksussa langassa. Sitä kun ei tahdo saada pääteltyä siististi ja pitävästi millään. Ohje löytyy täältä http://www.youtube.com/watch?v=-nq_7EXTWHE. Toimii siis, kun jatketaan samaa lankaa. Tai jos tekee esim. jämäpeittoa. Tai jotain muuta, johon se sopii... No joo. Systeemi on kuitenkin sama, jolla solmitaan nahkanauhoja kaulakoruihin.
Jassoo, väri onkin kuvassa vain vähän sinne päin. Oikeasti siis melko vaalea heleä lila.
Ja vielä yksi pakollinen Raipe:
Tältä näyttää musta kissa mustassa kassissa tummien vaatteiden joukossa :D
